Klassinen tiedon määritelmä ja Gettier ongelma
Platonin klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus ja tietäminen edellyttää uskomista, mutta uskominen ei tietämistä.
Mielestäni Platonin määritelmä on erittäin hyvä vaikka siinäkin on epäkohtia. Tieto on hyvin subjektiivinen asia ja jokainen luo itselleen käsityksen tiedosta ja siitä mikä on luotettavaa tietoa ja totta, omien kokemusten ja todeksi katsomien uskomustensa perusteella. Esimerkiksi minulle tietoa on se, että maapallo on pyöreä, pidän sitä tietona koska asia on minulle hyvin perusteltu ja uskon siihen vahvasti joten voin pitää sitä tietona. Itse ajattelen että jokaisella ihmisellä on jotain tietoa, mutta eri asia on se onko se yleisesti hyväksyttyä tosi tietoa. Jokainen ihminen uskoo vahvasti johonkin ja hänellä voi olla siitä vahvoja perusteita ja havaintoja, joten se on ihmiselle tietoa mutta se ei välttämättä ole toiselle ihmiselle tietoa koska hän uskoo eri tavalla ja hänen tietonsa on erilaista. Tämä asia on kuitenkin tämän toisen ihmisen mielessä niin varmaa, että hänelle se on tietoa. Klassisen tiedon määritelmän mukaan kaikilla ihmisillä on tietoa ja jopa kaikkein skeptisimmät ihmiset pitävät jotain tietona, heistä se että kukaan ei tiedä mitään ja maailmassa ei ole varmaa tietoa on varma asia ja he uskovat siihen vahvasti mikä tekee siitä tietoa.
Platonin klassista tiedon määritelmä on kuitenkin kyseenalaistettu useaan otteeseen ja esimerkiksi Edmund Geittier pyrki osoittamaan tämän vääräksi. Hänen mukaansa pelkkä hyvin perusteltu tosi uskomus ei ole tietoa.
Omasta mielestäni kritiikki klassista tiedon määritelmää kohtaan ei ole täysin pätevää. Esimeriksi meille esitellyssä esimerkissä Maija näkee pellolla lampaan joka oikeasti onkin villakoira. Maijalla on vankat perusteet ja uskomus että pellolla on lammas ja pellolla onkin oikeasti lammas, Maija ei vain näe sitä, mutta Maija ei silti voisi väittää tietävänsä että pellolla on lammas. Mielestäni tässä on kuitenkin ongelma, sillä Maijan kokee olevansa oikeassa ja Maijan omassa maailmassa villakoira on lammas ja silloin Maija totta kai kokee tietävänsä että pellolla on lammas, eli Maijalla on tieto, että pellolla on lammas. Maijan tieto voidaan osoittaa vääräksi, mutta Maija kuitenkin hetken tiesi että pellolla on lammas.
Itse ajattelen, että kaikki mihin luotamme ja pidämme oikeana todeksi osoitettuna tietona voi olla pelkkää uskoa ja luuloa, mutta se on kutenkin parasta mitä meille on sillä hetkellä on tarjolla ja se on ainakin hetkellisesti meille tietoa vaikka tämä tieto voi muuttua.
Tiedon määrittely on mielestäni kurssimme vaikeimpia aiheita ja tiedolle ei ole yhtä selkeää määritelmää. Tieto on hyvin henkilökohtainen kokemus ja jokaiselle eri asiat ovat tietoa. Itsekin kirjoitin tämän tekstin omien tiedoksi kokemien asioiden pohjalta ja sen takia se saattaa tuntua sekavalta ja puolueelliselta. Asian pohtiminen pisti pään pyörälle ja ehkä on ihan hyvä, että voimme ajatella tietoa myös yksinkertaisemmin ja uskoa asiat joita meille esimerkiksi koulussa opetetaan todeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti