please stop asking me to describe

Olemassaolo, materialismi ja idealismi

Kaikki pohtivat varmasti joskus kysymystä mikä on todellista ja mitä oikeasti olemassa. Miten olemassa olo määritellään ja mistä olemassaolo alkaa?

Usein yksinkertainen ajatus olemassaolosta on se että kakki minkä voimme nähdä ja mitä voimme koskettaa on oikeasti olemassa ja todellista, mutta myös asiat kuten tunteet ja vaikkapa kulttuuri olisivat siitä huolimatta olemassa. Se on kuitenkin hankala ristiriita ja näihin kysymyksiin ei ole yhtä vastausta, mutta niitä voidaan tutkia eri näkökulmista. Esimerkiksi materialistisesta ja Idealistisesta.

Olomassaoloa voidaan tutkiskella materialistisesta näkökulmasta, se tarkoittaisi että todellista olisi vain kaikki mikä on aineellista tai palautettavissa aineelliseen muotoon eikä pelkkä ajatus tai luulo jostakin voi tehdä mitään todelliseksi. Eli todellisuus olisi vain yksi substanssi eli aineellinen. Todellista olisi vain oma kokemus, muiden kokemukset ja uskomukset eivät ole todellisia koska kukaan ei voi tuntea tai nähdä toisen puolesta. Asia on todellinen vain jos sillä on sille ominaiset piirteet kuten paino, haju, maku ja miltä se tuntuu, mutta ajatuksissa asioilla ei ole näitä ominaisuuksia joten pelkkä ajatus, esimerkiksi kivestä, ei tee kivestä todellista koska sillä ei ole näitä ominaisuuksia. Vastaan tulee kuitenkin hankala kysymys, onko ajatuksia olemassa koska emme voi ottaa aineellista ajatusta käteen. Ovatko tunteet todellisia taikka voimmeko todistaa, että toisen ihmisen tuntemus on todellinen koska tämä voi olla harhaa tai teeskentelyä
.
Olemassaoloa voidaan tutkiskella myös täysin vastakkaisesta näkökulmasta. Idealismi on täysin päinvastainen ajatus ja sen mukaan todellisuus olisi luonteeltaan henkinen ja mielen rajaama. Eli todellisuus olisi vain yksi substanssi, henkinen. Kaiken olemassa olevan takana on ajatus olemassa olosta, eli idea on asian perimmäinen olemus eikä vain fyysinen kokemus tee sitä todelliseksi. Myös idealismissa on monta hankalaa kysymystä ja äärimmäisessä idealismissa on monia vaikeita kysymyksiä. Esimeriksi, että onko mielen ulkopuolista maailmaa ollenkaan. Onko esimerkiksi kiveä olemassa jos kenelläkään ei ole ajatusta kivestä? Lakkaako kivi olemasta jos kukaan ei ajattele eikä näe kiveä?

Olemassaolon määrittäminen on vaikeaa eikä tämä ole ongelma mihin olisi yksi oikea ratkaistava vastus. Olemassaoloa voidaan pohdiskella myös muista näkökulmista eikä käsitellä sitä ainoastaan yhtenä substanssina. On myös monistisia ajattelutapoja kuten dualismi, jonka mukaan maailma koostuisi henkisestä sekä aineellisesta. Siinäkin on kuitenkin ristiriita, sillä miten aineeton voisi muka vaikuttaa aineelliseen ja toisin päin. Olemassaolon määrittely ei siis ole helppoa eikä kukaan voi sanoa olevansa oikeassa ja muiden olevan täysin väärässä.

kysymyksiä ja pohdintaa

Millaiset asiat kehittävät kykyä ajatella itse? Millaiset asiat estävät sitä? Esiintyykö lukiossa asioita, jotka pikemminkin estävät kuin kehittävät kykyä ajatella itse? Mitä voit itse tehdä, jotta kykysi ajatella itse kehittyisi eikä taantuisi?
- Kykyä ajatelle itse kehittävät hankalat miettimistä vaativat tehtävät ja ongelmat joiden ratkaisua ei voi opetella ulkoa. Asioita pitäisi pysähtyä miettimään eikä aina yrittää päästä mahdollisimman helpolla ja yrittää lukea kaikkea ulkoa tai kopioida tietoa. Esimerkiksi lukiossakin opiskelu on välillä vain ulkoa lukua, pänttäämistä ja kirjasta kopiointia. Varsinkin kielten opiskelu on välillä pelkkää ulkoa opiskelua eikä se kehitä kykyä ajatella, samoin matematiikan opiskelu on välillä pelkkää kaavojen kopiointia eikä itsenäistä ajattelua tarvita. Ongelmiin ja opiskeluun pitäisi siis asennoitua siten että haluaa ymmärtää asiat ja oppia ajattelemaan ja oppimaan eikä vain mennä sieltä missä aita on matalin.
Miksi olisi tärkeää asettaa arvoja, tavoitteita ja päämääriä?
- Jokaisella ihmisellä on oltava omat arvonsa, tavoitteensa ja päämääränsä jotka antavat suunnan elämään ja antavat turvalliset rajat. Ilman selkeitä omia arvoja ihminen ei pysty tekemään ratkaisuja tai toimimaan sen pohjalta minkä näkee oikeaksi vaan pelkästään järjen pohjalta, mikä ei toimi kaikissa elämän tilanteissa. Ilman tavoitteita ihmisellä ei ole mitään, mikä ajaisi elämässä eteenpäin tai mitään minkä vuoksi ponnistella eikä mitään minkä vuoksi kestää kaikki mitä elämä tuo tullessaan. Jos ihmisellä ei olisi tavoitteita, arvoja ja päämääriä olisi ihmisen elämä paljon merkityksettömämpää ja ihmisen halu elää ja kokea maailma olisi heikompi ilman näitä eteenpäin ajavia ja ohjaavia ominaisuuksia

Millaiset asiat kehittävät kykyä soveltaa tietoa ja ratkaista ongelmia? Millaisia mahdollisuuksia tiedon soveltamiseen lukion oppitunnit antavat? Mitä voisit tehdä, jotta oppisit soveltamaan oppimaasi tietoa?
- Kykyä soveltaa tietoa ja ratkaista ongelmia kehittää käytännössä oppiminen sekä itse omilla aivoilla pohtiminen. Ongelmia oppii ratkaisemaan yrittämällä ja erehtymällä. Kun ongelmaan paneutuu kunnolla eikä etsi helpointa ratkaisua, kehittyy ihminen ongelman ratkaisussa ja seuraavan kerran ongelman ratkaisu ei tunnu enää niin haastavalta. Lukion oppitunnit keskittyvät mielestäni liikaa teoriaan ja perus tehtäviin ja mahdollisuuksia soveltaa tietoa on hyvin vähän. Esimerkiksi matematiikan tunnilla harjoitellaan paljon monimutkaisia kaavoja ja laskuja, mutta mahdollisuudet soveltaa tietoa ovat rajalliset ja asiat eivät jää kovin hyvin mieleen kun tietoa on vaikea soveltaa oikeiden ongelmien ratkaisuun. Tietoa voisi oppia soveltamaan paremmin jos lukiossa käsittelisimme oikeita elämän ja maailman ongelmia emmekä opettelisi pelkkiä kaavoja ja tehtäisi kirjan tehtäviä.

Millaiset asiat kehittävät kykyä hahmottaa kokonaisuuksia? Oletko sinä hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia? Mitä voisit tehdä kehittyäksesi tässä taidossa?
- Kokonaisuuksien hahmottamisessa auttaa olennaiseen keskittyminen ja esimerkiksi tekstiä lukiessa pitäisi opetella keskittymään pääpointteihin eikä vähemmän tärkeään nippelintietoon. Opiskellessa olisi hyvä tehdä tiivistetyt muistiinpanot taikka ajatuskartta, jotka auttavat ymmärtämään asian selkeänä kokonaisuutena eikä keskittyisi epäolennaisiin pieniin faktoihin. kokonaisuuksien hahmottamisessa auttaa myös se jos yhdistelee aikasemmin oppimaansa uuteen tietoon. Itse välillä olen jumissa opiskelun kanssa kun keskityn liikaa epäolennaisiin asioihin enkä osaa sivuuttaa niitä ja painottaa olennaisiin asioihin. Itse voisin tehdä useammin muistiin panot huolellisemin ja esimerkiksi alleviivata tekstiä, että opiskelu ja kokonaisuuksien hahmottaminen tahostuisi.
Miksi kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä olisi tärkeää? Kuinka hyvin nämä taidot ovat sinulla hallussa? Millaiset asiat kehittävät kykyä kommunikoida ja tehdä yhteistyötä?
Kommunikointi ja yhteistyö taidot ovat tärkeimpiä taitoja elämässä, koska maailmassa joutuu välttämättä kommunikoimaan toisten ihmisten kanssa. Maailma ei toimisi, jos ihmiset eivät pystyisi tekemään yhteistyötä eikä kukaan pärjää maailmassa olematta yhteydessä toisiin ihmisiin. Toisten kanssa kommunikointi on siis tärkeää, jotta selviäisimme elämämme eri vaiheiden aiheuttamista haasteista ja ongelmista. Toisten kanssa toimeen tuleminen ja yhteistyö on myös ihmisen mielenterveydelle erittäin välttämätöntä.
Kommunikointi ja yhteistyökykyä voi kehittää, mutta luonne vaikuttaa asiaan paljon. Ihminen voi tulla yhteistyö kykyisemmäksi opettelemalla kuuntelemaan ja kunnioittamaan muita ja heidän näkemyksiään. Myös ihmisten välinen ystävyys opettaa tekemään yhteistyötä ja kommunikoimaan, sillä ystävyys suhteessa on opittava kunnioittamaan toista, joustamaan ja pääsemään yhteisymmärrykseen.
Millaiset asiat kehittävät muista ihmisistä välittämistä ja luonnosta välittämistä?
Siihen kuinka paljon ihmiset välittävät toisista ihmisitä ja luonnosta vaikuttaa paljon luonne ja kasvatus. Se kuinka tärkeäksi ja arvokkaaksi ihminen itse tuntee itsensä vaikuttaa paljon siihen miten hän kohtelee toisia ihmisiä ja luontoa. Ihminen josta välitetään ja joka on jo varhaisessa iässä opetettu välittämään luonnosta ja muista ihmisitä, välittää myös vastasuudessa muista ja oppii miten sopii kohdella muita ja luontoa. Ihminen voi myös oppia arvostamaan muita ihmisiä ja luontoa paremmin jos hän huomaa että hän saa itse parempaa kohtelua jos välittää muista.

I'm sure I used to be so free

determinismi ja mielen rakenne

Onko ihmisellä vapaa tahto vai onko kaikki mitä valitsemme ja teemme vain eri aiheuttajien ketju? Onko meillä valtaa itseemme vai olemmeko vain vaikuttajien ja vaistojemme orjia?

Itse uskon, että ihmisen mieli ei ole täysin vapaa, toki pystymme tekemään elämäämme koskevia päätöksiä ja päättämään mitä päästämme suustamme ulos, mutta taustalla on aina jokin syy ja vaikuttaja.

Ihmisten valintoihin ja tekoihin vaikuttaa kaikki mitä ihminen on elämänsä aikana kokenut ja mitä hänen ympärillään tapahtuu. Päätöksen tekoon vaikuttaa aina vallitsevat olosuhteet, jotka johtavat siihen, että ihminen tekee päätöksensä olosuhteiden orjana. Ihminen voi luulla, että hänen tahtonsa on vapaa, mutta ensisijaisesti ihmistä kontrolloivat vaistot, olosuhteet ja tarpeet.

Voimme myös pohtia ajatusta, onko mieli aineellinen vai aineeton ja miten voimme siihen vaikuttaa ja hallita sitä. Jos mieli on aineellinen, onko meillä oikeastaan mitään valtaa siihen? Mutta jos mieli ei ole aineellinen niin mikä siihen vaikuttaa? Tarkoittaisiko se että olemme täysin vapaita? Voimmeko ajatella että mieli on aineellinen mutta silti olisimme vapaita? Jos ihminen ei pystyisi hallitsemaan mieltään ”sisältä” päin niin sehän tarkoittaisi, että ihminen ei ole vapaa vaan että ihmiseen vaikuttavat vain ulkoiset fyysiset tekijät ja tarpeet sekä niiden aiheuttavat tunnetilat. Mutta jos mieli ei olekaan aineellinen vaan aineeton niin mikä sitä sitten hallitsee? Sen voisi ajatella tarkoittavan sitä, että mieli on täysin ohjattavissa sisältä päin ja olisimme vapaita toimimaan ja ajattelemaan. Sitten kuitenkin herää kysymys, miten voimme hallita jotain aineetonta. Sehän taas tarkoittaisi, että mieli ei ole hallittavissa eikä meillä olisi mitään millä hallita sitä.

Itse siis ajattelen että ihmisen mieli ei ole vapaa, mutta en osaa sanoa täysin sanoa onko ihmisen mieli mielestäni aineellinen vai aineeton. Kummassakin katsomuksessa mättää jokin ja mielestäni asia ei ole mitenkään ratkaistavissa. Asiaa voidaan toki katsoa tieteellisestä näkökulmasta jolloin voidaan ajatella mielen olevan aineellinen. Kuitenkin ajattelen jollain tasolla että mieli on aineeton, aivot voi ottaa käteen mutta iloa tai surua ei voi ottaa käteen. Mutta oli asia miten tahansa, en itse kuitenkaan usko ihmisen mielen vapauteen, oli se aineellinen tai aineeton.

"Vapaa kuin taivaan lintu, sinä intät, pullasorsa."
- Tommy Tabermann